Päivä on sujunut hyvin tähän asti. Osa koirista on ollut jo toisella lenkillä ja osa on nyt ulkotarhassa haistelemassa myrskysään tuomia hajuja.
Bielken uudistusprojekti on lähtenyt myös pienoisesti käyntiin; lisäsin esittelyt-sivulle pohjapiirroksia Bielken tilasta ja päärakennuksen ensimmäisestä kerroksesta. Kotisivujemme tekstit tulevat myös uudistumaan jossain vaiheessa, kunhan on vain aikaa työstää niitä.
Tänään harjoiteltiin päivemmällä Siran kanssa agilitya. Kunhan tyttö vain hoksasi homman idean, se innostui agilitysta. Hyvä näin, sillä agility tuleekin olemaan sen kisalaji tulevaisuudessa. :) Xaffe-hoffin kanssa harjoittelimme myös tokoa hetkisen. Sitten hain sen seuraksi Belindan ja Akun ja vuorossa oli tennispallon jahtaamista ja mukavaa yhdessäoloa.
Nyt riennän jo uudelle lenkille jälleen, jonka jälkeen koirat pääsevät ruokailemaan... Heihhei! :)
keskiviikko 9. maaliskuuta 2011
Myrskysäässä lenkkeilyä
Päivä alkoi jotakuinkin hektisesti. Koirat aistivat oman hermostuneisuuteni, vaikka minulla ei ollut mitään syytä hermostua. Ulkona tuuli puhisi myrskyisästi jo aamu kuudelta. Nooh, ei muuta kuin lenkille mars! Puin kunnon varusteet päälleni ja pipon päälle vedin vielä huåun, jotta se ei lentäisi päästä pois.
No, ainakaan ei ollut kuraisia lätäköitä, hehheh. Ilma oli sen verran viileä ja kolea. Panin valjaat ja remmit Mocalle, Masille, Viljalle ja Conalle. Lisäksi otin Xaffen mukaan, joka sai kulkea vapaasti vierellämme. Tunnin lenkki tuli kuin tulikin tehtyä. Olisin voinut olla positiivisempi, mutta myrskyinen sää sai negatiivisuuteni pintaan.
Aamulenkin jälkeen olin kuitenkin jo positiivisempi. Annoin lenkillä käyneille turreille muonat ja sitten olisikin luvassa taas uusi lenkki! Taluttajat olisivat oiva apu täällä. Nappasin mukaani lenkille kaikki kolme shibaa sekä salukipoika Nikin että Doratellan ja Elen. Shibojen, Andin, Sirn ja Kyon, kanssa on helppo olla lenkillä, sillä ne ovat kuuliaisia ja erittäin rauhallisia tassuttelijoita. Tämä shibojen rauhallisusu ja erinomainen hallittavuus mahdollistaakin sen, että pystyin ottamaan myös muut koirat mukaan samalle lenkille. Kaikki sujui ihan hyvin, paitsi Doratella oli suhteellisen itsepäinen, se ei välillä tahtonut tulla pidemmälle ja välillä jäi haistelemaan maaplänttiä pitkäksi aikaa :')
Kolmannelle lenkille otin Belindan ja Akun. Belinda on aika ajoin tottelematon tapaus, kun taas Aku on aivan sen ääripää. Vien ne yhdessä lenkille useimmiten, toivoen, että Belinda osaisi ottaa vähän mallia kaveristaan.
Kun kaikki koirat oli lenkitetty ja ruokittu, annoin vähän aikaa itselleni. Mutta ei se päivä vielä siihen loppunut... :)
No, ainakaan ei ollut kuraisia lätäköitä, hehheh. Ilma oli sen verran viileä ja kolea. Panin valjaat ja remmit Mocalle, Masille, Viljalle ja Conalle. Lisäksi otin Xaffen mukaan, joka sai kulkea vapaasti vierellämme. Tunnin lenkki tuli kuin tulikin tehtyä. Olisin voinut olla positiivisempi, mutta myrskyinen sää sai negatiivisuuteni pintaan.
Aamulenkin jälkeen olin kuitenkin jo positiivisempi. Annoin lenkillä käyneille turreille muonat ja sitten olisikin luvassa taas uusi lenkki! Taluttajat olisivat oiva apu täällä. Nappasin mukaani lenkille kaikki kolme shibaa sekä salukipoika Nikin että Doratellan ja Elen. Shibojen, Andin, Sirn ja Kyon, kanssa on helppo olla lenkillä, sillä ne ovat kuuliaisia ja erittäin rauhallisia tassuttelijoita. Tämä shibojen rauhallisusu ja erinomainen hallittavuus mahdollistaakin sen, että pystyin ottamaan myös muut koirat mukaan samalle lenkille. Kaikki sujui ihan hyvin, paitsi Doratella oli suhteellisen itsepäinen, se ei välillä tahtonut tulla pidemmälle ja välillä jäi haistelemaan maaplänttiä pitkäksi aikaa :')
Kolmannelle lenkille otin Belindan ja Akun. Belinda on aika ajoin tottelematon tapaus, kun taas Aku on aivan sen ääripää. Vien ne yhdessä lenkille useimmiten, toivoen, että Belinda osaisi ottaa vähän mallia kaveristaan.
Kun kaikki koirat oli lenkitetty ja ruokittu, annoin vähän aikaa itselleni. Mutta ei se päivä vielä siihen loppunut... :)
tiistai 8. maaliskuuta 2011
Keväisiä kuratassuja
kevät tekee tuloaan ja toivottavasti vauhti jatkuu nopeana... Vaikka onhan siinä toki huonot puolensakin; koirat ovat kuraisia ja jokainen tarvitsee pesun! Paitsi pienet shibamme ovat erittäin varovaisia ulkona, koska eivät siedä epäpuhtautta kovinkaan hyvin... :) Helpottavat siis minun hommaani ihan kiitettävästi. Sen sijaan Masi ja Mocca ovat oikein taitavia sotkemaan pitkät, paksut turkkinsa kuraan! Huhhui, siinä riittääkin tekemistä, kun pesee nuo kaksi jättiä. Turkin kuivaus-operaatiokin on aikaa vievä. Näin ollen päätin pukea nämä poijjaat haalareihin! :D Aluksi kura-asut saivat ne ikään kuin häpeämään, mutta ei se niiden vauhtia loppujen lopuksi haitannut. Hoitokoiramme, englanninbulldoggi Doratella, vähät välittää kuralätäköistä. Se löntystää innoissaan eteen päin, ja välillä kun tyttö jää nuuhkimaan maata, se puhaltaa kirsustaan niin paljon ilmaa, että maasta saattaa läiskähtää sen naamaan kuraa... Perusbulldoggi, ihana bulldoggi :) No mutta, eiköhän tämä riitä kurasta nyt.. :D
Vakioasukkien, Siran, Kyon ja Andin kanssa olen harjoitellut agia paljon. Andi onkin jo edennyt MIDI 3-luokkaan, wuuhuuu! Mahtava saavutus :) Kyokin on tajunnut homman jujun ja kisailee jo kakkosluokassa. Siran kanssa olen vasta aloittelemassa agiharrastusta, kun sen kanssa on keskitytty näyttelyihin niin paljon. Siran kanssa osallistummekin ensimmäisiä kertoja nyt virallisiin agilitykisoihin, saas nähdä kuinka käy :)
neljännen vakioasukin, Mocan kanssa, olen alkanut harrastaa työkoirakokeita. Ja hyvin on mennytkin! Mocca on saanut taakanvedosta ja voimanvedosta jo yhden 1-palkinnon. Lähinnä nyt keskitytään vepeen pojan kanssa, koska sitä lajia se rakastaa niin paljon.
Nyt onkin vuorossa koiien iltapäivälenkki (ja pesuoperaatiot!), joten eiköhän tältä erää turinat riitä...
Vakioasukkien, Siran, Kyon ja Andin kanssa olen harjoitellut agia paljon. Andi onkin jo edennyt MIDI 3-luokkaan, wuuhuuu! Mahtava saavutus :) Kyokin on tajunnut homman jujun ja kisailee jo kakkosluokassa. Siran kanssa olen vasta aloittelemassa agiharrastusta, kun sen kanssa on keskitytty näyttelyihin niin paljon. Siran kanssa osallistummekin ensimmäisiä kertoja nyt virallisiin agilitykisoihin, saas nähdä kuinka käy :)
neljännen vakioasukin, Mocan kanssa, olen alkanut harrastaa työkoirakokeita. Ja hyvin on mennytkin! Mocca on saanut taakanvedosta ja voimanvedosta jo yhden 1-palkinnon. Lähinnä nyt keskitytään vepeen pojan kanssa, koska sitä lajia se rakastaa niin paljon.
Nyt onkin vuorossa koiien iltapäivälenkki (ja pesuoperaatiot!), joten eiköhän tältä erää turinat riitä...
torstai 3. maaliskuuta 2011
Blogin avaus!
Nyt saatiin koirakoti Bielkellekin oma blogi. :) Meillä kun sattuu ja tapahtuu näiden hauveleiden kanssa kaikenlaista, niin saa blogikin täytettä.
Ensimmäiseksi voisin vähän kertoa Bielken toiminnasta, sillä kaikki eivät varmaan siitä kaikkea tiedä. Bielke ei ole kennel, vaan koirakoti (ja HUOM. täysin virtuaalinen). Bielkeen tulee sellaisia koiria, joilla ei ole tulevaisuutta, jotka ovat kiertäneet useita koteja tai ovat vaikkapa vaarassa kadota bittiavaruuteen. Bielke on ikään kuin viimeinen mahdollisuus tällaisille koirille.
Bielkeen mahtuu vain rajallinen määrä koiria, yhteensä 14 koiraa. Vaikka haluaisinkin ottaa jokikisen kodittoman koiran tänne, se ei ole mahdollista. Jos täällä asustaisi vaikkapa 40 koiraa, ne olisivat periaatteessa edelleen kodittomia, koska aikani ei yksinkertaisesti riittäisi silloin jokaiselle.
Bielkeen tuleville koirille pyritään etsimään uusi, pysyvä koti. Koira yritetään sijoittaa kerran uuteen kotiin Bielkestä, mutta jos sekin luopuu koirasta, koira jää minun hoivaan lopullisesti. Miksi? Siksi, koska en halua niitä sen jälkeen kiertoon enää koskaan. Bielkessä on kuitenkin myös pysyviä asukkaita. Tällä hetkellä täällä asustaa vakituisesti Masi, Mocca, Kyo, Andi, Sira, Belinda, Aku ja Xaffe.
En katso koiran rotua, kun otan sen tänne. Siksipä rotukirjo on laaja; on suurta newfoundlandinkoiraa, tiibetinmastiffia, salukia, pieni jackrussellinterrieri ja toyvillakoira sekä suuria vartijoita, howavartteja. Ei ole koiraa karvoihin katsominen! :)
Bielke ei kasvata koiria, mutta voimme käyttää/tarjota niitä kuitenkin jalostukseen, mutta itse Bielke-nimen alle ei pentueita synny.
Nyt olen tullutkin siihen tulokseen, että Bielkeä pitäisi vähän uudistaa, parannella ja kenties toimintaakin laajentaa. Ehkäpä yritän värvätä jonkun kaverin hommaan mukaan...? :)
Ensimmäiseksi voisin vähän kertoa Bielken toiminnasta, sillä kaikki eivät varmaan siitä kaikkea tiedä. Bielke ei ole kennel, vaan koirakoti (ja HUOM. täysin virtuaalinen). Bielkeen tulee sellaisia koiria, joilla ei ole tulevaisuutta, jotka ovat kiertäneet useita koteja tai ovat vaikkapa vaarassa kadota bittiavaruuteen. Bielke on ikään kuin viimeinen mahdollisuus tällaisille koirille.
Bielkeen mahtuu vain rajallinen määrä koiria, yhteensä 14 koiraa. Vaikka haluaisinkin ottaa jokikisen kodittoman koiran tänne, se ei ole mahdollista. Jos täällä asustaisi vaikkapa 40 koiraa, ne olisivat periaatteessa edelleen kodittomia, koska aikani ei yksinkertaisesti riittäisi silloin jokaiselle.
Bielkeen tuleville koirille pyritään etsimään uusi, pysyvä koti. Koira yritetään sijoittaa kerran uuteen kotiin Bielkestä, mutta jos sekin luopuu koirasta, koira jää minun hoivaan lopullisesti. Miksi? Siksi, koska en halua niitä sen jälkeen kiertoon enää koskaan. Bielkessä on kuitenkin myös pysyviä asukkaita. Tällä hetkellä täällä asustaa vakituisesti Masi, Mocca, Kyo, Andi, Sira, Belinda, Aku ja Xaffe.
En katso koiran rotua, kun otan sen tänne. Siksipä rotukirjo on laaja; on suurta newfoundlandinkoiraa, tiibetinmastiffia, salukia, pieni jackrussellinterrieri ja toyvillakoira sekä suuria vartijoita, howavartteja. Ei ole koiraa karvoihin katsominen! :)
Bielke ei kasvata koiria, mutta voimme käyttää/tarjota niitä kuitenkin jalostukseen, mutta itse Bielke-nimen alle ei pentueita synny.
Nyt olen tullutkin siihen tulokseen, että Bielkeä pitäisi vähän uudistaa, parannella ja kenties toimintaakin laajentaa. Ehkäpä yritän värvätä jonkun kaverin hommaan mukaan...? :)
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)